Ravit

Raveissa hevosilla ajetaan nopeuskilpailuja. Kilpailun voittaja saa rahapalkinnon. Raviurheiluun kuulu olennaisesti myös vedonlyönti. Toto-pelit houkuttelevatkin usein ihmisiä raviradalle pelaamaan ja jännittämään.

Historiaa

Hevosten kesyttämisestä lähtien on kilpailtu hevosten nopeudessa. Raviurheilu puolestaan on saanut alkunsa jo 1700-luvulla, jolloin Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäisiä kisoja. Ravi- ja laukkaurheilu on edelleen erittäin suosittua Yhdysvalloissa. Ravit levisivät vähitellen muihinkin maihin. Kilpailuja järjestettiin aluksi luonnonniityillä. Vähitellen alettiin rakentaa hiekkaratoja kilpailuja varten. Suomalaisen raviurheilun historia alkoi muodostumaan kilpailuista kirkkomatkoilla. Tällöin kilpaitiin siitä, kenen hevonen vetää kirkkorekeä tai kärryjä kaikkein nopeimmin. Suomessa järjestettiin ensimmäiset ravikilpailut 1800-luvulla. Aluksi ratoja tehtiin talvisin jäälle. Vuonna 1924 järjestettiin ensimmäiset Kuninkuusravit. Suomenhevonen oli aluksi yleisin hevosrotu, mutta toisen maailmansodan jälkeen lämminveriravureita alettiin tuomaan Suomeen. Lämminveriravureiden yleistyttyä 1950-1960-luvuilla lämminveriraviurheilu käynnistyi.

Säännöt lyhyesti

Nopeuskilpailuissa luonnollisesti nopein voittaa, mutta ravien säännöt eivät kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaiset. Juoksutaktiikalla voi vaikuttaa paljon sijoitukseen. Askellaji ei saa vaihdella, vaan ravin täytyy säilyä koko lähdön ajan. Jos laukkaa, passia tai epäpuhdasta ravia tulee liikaa, on seurauksena väistämättä hylkäys. Lähdön aikana ei myöskään saa kävellä, sillä sen seurauksena on hylkääminen. Säännöissä on maakohtaista vaihtelua. Suomessa hevosen kilpailukirjaan tehdään merkintä laukkaamisesta. Hylkäämisen syitä ovat muun muassa pitkä laukka, liian usein laukkaaminen, edistävä laukka tai laukkaaminen maaliviivaa ylittäessä. Myös ohjastaja voi aiheuttaa hylkäämisen käyttäytymällä radalla häiritsevästi tai epäurheilijamaisesti. Ohjastaja ei myöskään saa poistua radalta eikä häiritä lähtöä huomattavasti. Pohjoismaissa järjestetään omia lähtöjä kylmäverisille, joihin lämminveriset hevoset eivät saa osallistua.

Ravihevosen ominaisuudet

Minkälainen on sitten hyvä ravihevonen? Hevosia on jo pitkään jalostettu raviurheilua varten. Amerikanravurit ja muut lämminveriset ovat yleisiä ravihevosrotuja. Myös suomenhevosia ja muita pohjoismaisia kylmäverirotuja jalostetaan ravihevosiksi. Erilaiset hevosrodut juoksevat eri tavalla, ja sen takia kylmäverisille ja lämminverisille hevosille järjestetään erillisiä lähtöjä. Erikokoiset ponit ravaavat omissa lähdöissään. Shetlanninponien ja gotlanninrussejen lähdöt ovat myös suosittuja. Hevosen juoksuasento pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä valjaiden ja niiden lisävarusteiden avulla. Kilpakärryt on suunniteltu tasapainoisiksi ja kevyiksi. Usein hevosilla käytetään silmälappuja ohjaamaan katsetta suoraan eteenpäin ja tällöin sitä ei häiritse sivulla olevat häiriötekijät. Hevosen jalat ovat tärkeässä osassa, ja niissä käytetään monenlaisia jalkasuojia suojaamaan niitä vaurioilta.

Raviradat

Raviratojen suunnitteluun panostetaan, jotta hevosilla on hyvä tila juosta, eikä kaarteet ole liian jyrkkiä. Suunnittelussa pyritään siihen, että hevoset pääsevät juoksemaan mahdollisimman nopeasti eivätkä niiden jalat rasitu liikaa. Yleisin raviradan pituus Suomessa on 1000 metriä. Raviratojen pituudet vaihtelevat eri maissa, joten juostavat matkatkin vaihtelevat. Matkojen pituuden lisäksi lähtöjä järjestetään eri ikäisille hevosille. Tammat ja orit juoksevat omissa lähdöissään. Raviradalla järjestetään erilaisia kilpailuja. Suurkilpailuissa voittaja saa yli 10 000 euroa. Vuosittain järjestettävät Kuninkuusravit ovat suurkilpailuista tunnetuin. Suurkilpailuja järjestetään lähes jokaisella raviradalla. Nordic King-kilpailut houkuttelevat osallistujia muistakin pohjoismaista. Ravurin uraa aloittelevan hevosen voi viedä ravaamaan koelähtöihin. Niissä nähdään hevosen kilpailukyky, ravivarmuus ja saadaan selvitettyä, onko hevonen riittävän nopea ravuriksi. Kokenut ravuri kannattaa viedä koelähtöön pitkän tauon jälkeen. Hevosella täytyy olla vähintään yksi onnistunut koelähtö ennen osallistumista varsinaisiin raveihin.

Merkittävimmät tapahtumat

Kuninkuusravit järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla. Ne ovat suomenhevosten päätapahtuma. Moni haluaakin ravikokemuksen juuri kuninkuusraveista niiden juhlavanrauhallisen tunnelman takia. Vermossa järjestetään toukokuussa kansainvälinen suurkilpailu lämminverisille hevosille. Finlandia-ajot ovat tapahtuma, joka jokaisen raveista innostuneen kannattaa ehdottomasti kokea. Vermossa järjestetään aina syyskuussa Derby, jossa nelivuotiaat lämminveriset ravurit pääsevät osallistumaan tärkeimpään kotimaiseen ikäluokkakilpailuunsa. St Michel -ravit järjestetään Mikkelissä kutsukilpailuina. Ravikansaa hemmotellaan tällöin myös erilaisilla oheistapahtumilla, kuten konserteilla, jotka järjestetään luonnollisesti ravien jälkeen. Suomen lisäksi muissakin maissa järjestetään lukemattomia kilpailuja. Ruotsissa järjestettävä Elitloppet järjestetään Solvallan raviradalla. Pohjoismaiden suurin ravikilpailu on ehdottomasti kokemisen arvoinen, eikä matkustaa tarvitse Tukholmaa pidemmälle.