Historiaa
Hevonen on kesytetty ihmisen käyttöön arviolta 5500 vuotta sitten. Hevosta on hyödynnetty niin maidontuottajana, vetojuhtana maatalous- ja metsätöissä ja ratsuna. Autojen ja traktoreiden yleistyttyä 1900-luvulla on hevonen korvattu työeläimenä ja siitä on tullut lähes pelkästään harrastuseläin.
Kesyttäminen
Kesyhevonen on sananmukaisesti kesytetty villihevosesta. Villihevosia laidunsi Keski-Aasiassa ja Euroopassa laajoilla alueilla. Noin 3500 eaa. villihevonen kesytettiin. Kesyhevosta käytettiin kärryjen vetämiseen ja ihmisen kuljettamiseen ratsain. Ratsastus koettiin käteväksi tavaksi liikkua, ja hevosta alettiin jalostamaan ja kasvattamaan ratsastukseen sopivaksi. Hevoset mahdollistivat monet tutkimusmatkat. Asutus levisi nopeammin, kun hevosia pystyttiin hyödyntämään paremmin tavaroiden ja rakennustarvikkeiden siirrossa uuteen rakennuspaikkaan. Onkin arvioitu, että kesyhevonen oli levinnyt vuoteen 1000 eaa. mennessä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Afrikan alueille. Kiinassa käytettiin hevosilla satulaa, jalustimia ja naulattuja hevosenkenkiä jo ennen ajanlaskun alkua. Hevosia jalostettiin erilaisiksi roduiksi riippuen niiden monipuolisesta käytöstä ja erilaisista ratsastustyyleistä.
Työhevonen
Hevosen varusteet ovat kehittyneet eri aikakausina käyttötarkoituksen mukaan. Ensimmäisenä käytettiin kaulahihnaa ja purilaita, ja niiden avulla hevonen saatiin raahaamaan erilaisia tavaroita. Edistyneissä purilaissa aisojen välissä oli poikkipuu, joka piti purilaat erillään. Purilaat oli helppo valmistaa kahdesta puusta, joten niitä voitiin tehdä nopeasti tarpeen vaatiessa. Purilaat olivat myös keveitä, ja vaikeakulkuisessa maastossa hevonen sai vedettyä purilaita paremmin kuin rekeä tai kärryjä. Myöhemmin hevoselle puettiin länget, johon aisat kiinnitettiin. Kuorma sidottiin aisoissa oleviin välipuihin kiinni. Purilaita käytettiin lähinnä kesällä, koska runsaslumisena talvena ne saattoivat upota lumeen. Talvi- ja jatkosodan aikana purilailla kuljetettiin aseita ja ammuksia. Myös haavoittuneita ja kaatuneita kuljetettiin purilailla pois taistelutantereelta. Tarpeet purilaiden valmistukseen olivat kätevästi saatavilla metsästä. Satulan ja pyörän keksimisen jälkeen merkittäviä keksintöjä olivat länget, jalustimet ja rintahihnavaljaat.
Sotahevoset
Hevosilla on ollut suuri sotilaallinen merkitys eri aikakausina. Espanjalaiset konkistadorit kukistivat hevosten avulla asteekkien ja inkojen valtakunnat. Ratsuväellä on ollut myös keskeinen sotilaallinen merkitys aina 1900-luvulle asti. Ensimmäisessä maailmansodassa panssarivaunut ja kuorma-autot olivat syrjäyttäneet hevosen hyökkäysaseena. Toisessa maailmansodassa ratsuväkihyökkäyksiä tehtiin vähäisessä määrin. Hevoset eivät tosin enää pärjänneet vaan panssarivaunut olivat ylivoimaisia niihin nähden. Talvisodassa taisteli Suomen puolustusvoimien viimeinen ratsuväkiosasto. Hevosia kuitenkin hyödynnettiin kuljetustehtävissä myös sotien aikana. Talvisodan aikana joukkojen liikkuvuus ja huolto taattiin hevoskuljetusten avulla. Hevosia tarvittiinkin suuri määrä, jotta kaikki varusteet saatiin kuljetettua. Yksi hevonen pystyi vetämään noin 300-400 kilon kuormaa. Päivässä se pystyi liikkumaan 30-35 kilometriä taakkaa raahatessaan. Vauhti ei ollut päätähuimaavaa, mutta vaihtoehtoisia kuljetustapoja ei juurikaan ollut. Talvisodassa armeijaa palveli huimat 72 000 hevosta. Jatkosodassa noin 62 000 hevosta auttoi armeijaa. Taistelut vaativat veronsa, ja hevosia kuoli noin 20 000. Osa hevosista säikähti ja juoksi pakoon kadoten lopullisesti.
Hevosten historiaa Suomessa
Aluksi hevoset olivat lähinnä ylimystön ja armeijan käytettävissä. Tavallinen kansa käytti härkiä ajo- ja työeläiminä. Vähitellen hevosten yleistyessä ja niiden hinnan laskiessa hevonen korvasi vähitellen härän. Suomen yleisin hevosrotu on suomenhevonen. Suomessa on myös kehitetty suomenpuoliverinen ja suomalainen ratsuponi jalostamalla ulkomaalaisia hevoskantoja. Alkuperäinen suomenhevosen jalostamaton muoto kesti hyvin rasitusta ja karuja olosuhteita. 1800-luvulla suomenhevosia oli neljää erilaista tyyppiä. Myöhemmin eri suomenhevostyypit sulautuivat toisiinsa. Vuodesta 1908 lähtien suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna. Suomenhevosen monipuoliset ominaisuudet on nykyisinkin valjastettu palvelemaan ihmisiä niin hevosharrastuksen, urheilun kuin matkailu- ja hyvinvointipalveluiden parissa. Hevostallit tarjoavat nykyisin laadukkaita puitteita niin hevosten hoidon kuin ratsastuksenkin opetteluun. Hevonen ei enää niinkään ole työkäytössä, vaan se tarjoaa opettavaisia harrastusmahdollisuuksia ihan jokaiselle hevosten pariin haluavalle.